Meillä on poika. Ihana pieni hieman yli 10 kuinen poika vauva.
Varhais ultran jälkeen rupesin pelkäämään niin paljon, etten pystynt kirjoittamaan. Ajattelin, että laitan niskaturvotus ultran jälkeen kuulumisia. En pystynyt. Pelkäsin, että kirjoitus "hyvin menee" saa kaiken huonoksi. Pelkäsin, vaikka kaikki meni hyvin.
Raskaus oli super helppo, kävin jumpissa ja salilla synnytykseen asti. Tosin pelkäsin joka päivä monta kertaa. Ensin keskenmenoa, sitten kohtukuolemaa. Viime helmikuussa rv 38+6 syntyi pieni musta tukkaineinen vauva. Kaikki oli hyvin. Piti päivittää blogi.
En kuitenkaan pystynyt, pelkäsin yhä edelleen. Nyt kätkykuolemaa. Vahdin vauvaa ensi kuukaudet hysteerisenä.
Kaikki meni hyvin, vauva oli ihana ja kiltti. Söi ja nukkui. Kasvoi hurjaa vauhtia.
Nyt meillä asuu pieni mies, jolla on luonnetta ja tempperamenttia. Poika ei ole hetkeäkään paikallaan. Kaikki siis tällä hetkellä hyvin.