Vauva-uutisia

Mun tää melkein kahden vuoden yritysaika on ollut siitä helppo, ettei tähän ole mahtunut yhtään tuttujen raskauksia. Nyt uuden työpaikan myötä tilanne on kuitenkin muuttunut ja eilen sain kuulla jo toisen raskausuutisen muutaman viikon sisällä.

Uutinen esitettiin mulle kuitenkin tosi  hyvin. Sen kertoi vanhempi hoitaja hoitotyön lomassa (tämä hoitaja on selvillä meidän tilanteesta). Hän sanoi suurin piirtein näin "Tiesitkö jo, että X odottaa vauvaa? Se on hyvä, se ei ollut niillekkään mikään itsestään selvyys" ja sitten hän vielä toivoi, että me nuoret hoitajat saataisiin kaikki vauvoja pian, kun vauvamahat ja vauvat on niin ihania.

Vaikka uutinen surettaa ja vähän kiukuttaa, niin pakko olla onnellinen toisen puolesta. Vaikka en sen tarkemmin vaikeuksista tiedä, niin vaikeuksien maininta helpottaa omaa suhtautumista asiaan. Työkaveri esitti asian juuri niinkuin se on paras esittää, huomaavaisesti, mutta ei mitenkään muuten asiaa korostaen. Mulla on kyllä ihania työkavereita.

Kipu

Nyt se kuukautiskipu sitten räjähti päälle. Kiva. Ihan kuin, mulla ei olis tälle päivälle mitään muuta tekemistä, kuin kivuissa kärvistelyä.

Kp 27/28

Tuhru lisääntyy, menkat alkaa varmaan vuorokauden sisällä. Toivottavasti alkaisivat jo tänä iltana, niin huomisissa bileissä ei tarvitsisi kärvistellä pahimmissa kivuissa.

Tässä kierrossa menkat aiheuttaa lähinnä surua. Ei vieläkään ollut meidän vuoro.

Päivitystä pitkästä aikaa

Kirjoittaminen on saanut nyt vähän taukoa. Lapsettomuusblogit eivät, joka päivä on tullut töissä luettua blogeja. Oma kirjoittaminen on ollut tauolla ajanpuutteen ja kyllästymisen takia.

Olen kyllstynyt tähän kaikkeen.

Aika on myös mennyt kauheeta vauhtia. Olen nähnyt kavereita, hoitanut muutto juttuja ja tehnyt töitä. Pääsiäinenkin meni kokonaan töitä tehdessä.

Nyt on pitkästä aikaa tyhjä vapaapäivä. Aamulla kävin juoksemassa ja nauttimassa ihanasta kevät ilmasta!

Ovistestissä oli plussa kp 14, oltiin juuri silloin Tallinnassa viettämässä minilomaa ja hyvin ehdittiin hyödyntää ovista kp 13, 14 ja 15 stressittömissä lomatunnelmissa.

Nyt odotellaan vaan. Kp on nyt 24 ja vähän tuhrua tullut ja menkkoja enteilevä päänsärky alkanut. Joten taitaa tämä kierto valitettavasti kuitenkin negaan päättyä.

Suunnittelukäynti varattuna

Soitin eilen polille ja sainkin hoitojen suunnittelu ajan. Se vain on vasta 28.5! Seitsemän viikon päästä.

Jotenkin luulin, että nyt ei tarvitsisi jonotella hirveen pitkään, kun meillä hoitosuhde on kuitenkin jo olemassa. Olin ajatellut, että ajan saisi ehkä kuukauden sisään.

Tässähän ehtii tämän kierron lisäksi tulemaan vielä yksi kokonainen kierto ja seuraava alkamaan. Ja jos silloin on juuri uusi kierto alkanut niin sehän tarkoittaa sitä, että hoitoa joutuu odottamaan ainakin yhden kuukauden (jos ne edes meitä hoitoon ottavat). Ja sitten on se kuuluisa kesätauko.

Onko Naikkarilla oikeesti näin pitkät odotus ajat? Kun sitä  meidän ekaa aikaa viime vuonna odotettiin vain kuutisen viikkoa.

Ärsyttävää. Aamulla polille soittaessani olin toiveikas, mutta 7 viikon odotus sai kyllä  loppu työpäivän menemään äärettömän ärsytyksen vallassa.

Plääh, pikkusen alkaa mietityttämään yksityiselle meno. Siellä ehtisitässä ajassa jo tehdä vaikka mitä...

Kp 7

Hassua, miten siihen että lapsen saaminen kestää tottuu. Yksi tuttu on nyt raskaana muutaman kuukauden yrittämisen jälkeen. Mä vaan mietin, että mitä hittoa voiko se oikeesti käydä näin nopeasti? Ja nämä yrittäjät, jotka ovat ekasta kierrosta raskaana, siis mitä? Eikö se kestäkkän kaikilla vähintään vuotta?

Musta tuntuu ihan luonnolliselta, että kaksi vuotta yritystä lähenee. Mä jotenkin aina ajattelinkin että tämä prosessi kestää. Oisin ollut tosi hämmästynyt, jos oisin tullut nopsaa raskaaksi. Vasta abaut 9kk päästä rupesin miettimään, että tämä yritys taitaa kestää. Mulla on ollut aina tosi vahva tunne, että en tule helposti raskaaksi, ilman mitään syytä. Mites muut yrittäjät, oootteko ollut hämmästyneitä, kun lasta ei heti kuulukkaan?

Ensi viikolla ajattelin soittaa lapsettomuuspolille ja pyytää uutta aikaa. Viime käynnistä on nyt kulunut lähes puoli vuotta (mihin tää aika katoaa???). Alkaa vähän jännittämään, että mitä sieltä sanotaan...

Paha olla

Menkat päättikin sitten alkaa jo sunnuntaina, kp 24. Tiputtelu jäi yhteen päivään.

Tuntuu pahalta. Pahemmalta kuin pitkään, pitkään aikaan. Miksi? En tiedä. Viimeksi olen kunnolla itkenyt uudenvuoden yönä, nyt sitten olenkin itkenyt sunnuntai illan ja eilis aamun ja vielä vähän tänä iltana.

Sunnuntai iltana sain miehenkin kanssa riidan aikaan, ihan mitättömästä asiasta. Oli niin paha olla, kai mä halusin toisellekkin pahan olon.

Tuntuu niin pahalta. Itkettää, kiukuttaa, on surkea olo. Paha olo tuntuu ihan fyysisenä kipuna, sydänsärkynä.

(Kai tää on jotain kevät alakuloa ja toivottavasti seuraava kirjoitus on valoisampi).