Hassua, miten siihen että lapsen saaminen kestää tottuu. Yksi tuttu on nyt raskaana muutaman kuukauden yrittämisen jälkeen. Mä vaan mietin, että mitä hittoa voiko se oikeesti käydä näin nopeasti? Ja nämä yrittäjät, jotka ovat ekasta kierrosta raskaana, siis mitä? Eikö se kestäkkän kaikilla vähintään vuotta?
Musta tuntuu ihan luonnolliselta, että kaksi vuotta yritystä lähenee. Mä jotenkin aina ajattelinkin että tämä prosessi kestää. Oisin ollut tosi hämmästynyt, jos oisin tullut nopsaa raskaaksi. Vasta abaut 9kk päästä rupesin miettimään, että tämä yritys taitaa kestää. Mulla on ollut aina tosi vahva tunne, että en tule helposti raskaaksi, ilman mitään syytä. Mites muut yrittäjät, oootteko ollut hämmästyneitä, kun lasta ei heti kuulukkaan?
Ensi viikolla ajattelin soittaa lapsettomuuspolille ja pyytää uutta aikaa. Viime käynnistä on nyt kulunut lähes puoli vuotta (mihin tää aika katoaa???). Alkaa vähän jännittämään, että mitä sieltä sanotaan...
Hei, minulle ei ole ollut yllätys, että lasta ei kuulunut kun alettiin yrittää. Jostain kumman syystä minulla oli jo alun alkaen sellainen olo, että emme ehkä saa lasta. En osaa selittää tunnetta, mutta se on ollut läsnä aika vahvana jo ihan alusta saakka. Tsemppiä sinulle!
VastaaPoistaMinä olen kans jotenkin aina tiennyt/pelännyt etten voisikaan tulla raskaaksi. Jostain se tunne on vain tullu, varmaan oman osuutensa asiaan tuo se että luulin sairastavani endometrioosia (en kuitenkaan siis saanut sitä diagnoosia lopulta). Ja tosiaan tähän odottamisen odottamiseen tottuu niin hullulta kuin se tuntuukin.
VastaaPoistaTerveisin se sama joka joskus kirjoitteli aikaisemminkin (myös 2 x KU)
Odottamiseen tottuu, valitettavasti. Mistäköhän se tunne tulee? Jos oltaisiin tultu nopeasti raskaaksi, olisiko koko tunne vain unohtunut, vai onko se oikeasti jotain alitauntaista tietoa?
PoistaMuistan kuinka sanoin avokille ääneen silloin kun tulin eka kierrosta raskaaksi, että eihän tämä nyt näin helppoa voinut olla..jotenkin siis silloinkin heti aavistin että jotain on pielessä. Sanoin myös heti yrityksen alussa siskolle, että me varmaan joudutaan hoitoihin, enpäs ollut sitten siinäkään väärässä :( Itselläni on paha tapa pelätä aina sitä pahinta, kai sitä tässäkin asiassa on sitä alusta asti jo pelännyt..
PoistaSama juttu täällä. Olen nuoresta asti pelännyt, etten tulisi raskaaksi. Pari vuotta ennen, kuin jätin pillerit pois, sanoin muutamalle ystävälle, että mulla on sellainen tunne, että tulee olemaan vaikeuksia siinä asiassa. Ja kuinka kävi. Kaksi vuotta lähnee, ei siihen ole enää, kuin muutama kuukausi.
VastaaPoistaSe tunne on jännä. Meillä mä sain miehenkin "suostuteltua" ehkäisyn lopettamiseen, kun sanoin olevani varma että homma kestää. Meilläkin se kaksi vuotta uhkaavasti lähenee...
Poista