tiistai 25. helmikuuta 2014

Pukkarilla keskusteltu

Iltavuoron päätteeksi pukkareille kävellessä kerroin parille työkaverille uudesta kämpästä ja siitä, että se on yli 70 neliön kolmio (niin me saatiin se!!!).

Työkaveri: Sinne tulee sitten kohta vauva.
Minä: Noh, ehkä joskus.
T: Jos ei oo jo tulossa....
M: Ei kyllä oo vielä!
T: Kohta, kohta.
M: Ei sitä tiedä tuleeko ikinä. 
T: No, varmasti tulee!
M: Ei ne kaikille niin helposti tule...
T: Niin no ei taida tullakkaan.

Että tällasta eilen illalla. Multa ei ookkaan oikeestaan ikinä kysytty lapsista, nyt kolmion oston myötä useampi on esittänyt lapsi veikkauksia. Mua ei ihme kyllä ahdista kysymykset yhtään. Päin vastoin, hymyilytti, että tietäisitpä vaan, kuinka niitä lapsia tehdään ja tehdään. Mutta, on se vähän hassua, että ihmiset niin suoraan näitä kyselyitä heittää.

Kolmion ostaminen ja vakityöpaikka, joo-o aika vaikea arvata, että lapsi olisi ajankohtainen. Vielä, kun mun kroppakin tajuaisi sen...

keskiviikko 19. helmikuuta 2014

Stressiä ja ovista

Mulla on ollut viimeiseet pari viikkkoa ihan älytön stressi. Ollaan oltu kiinnostuneista eräästä asunnosta ja pankissa käymiset/tarjousten jätöt/oman asunnon myynti ja kaikki muu siihen liittyvä on saanut mut nukkumaan ihan älyttömän huonosti. Vatsassa lepattelee koko ajan perhosia ja jännittää ihan hirveästi, että miten tämä tilanne etenee. Lisäksi koulu ja työ aiheuttaa oman lisänsä stressiin ja parisuhdekkin stressaa.

Kaikki tämä jännittäminen on saanut kierronkin sekaisin, odottelin ovista su ta ma, mutta nyt vasta tänään kp 17 viivat vahvistuivat tasavahvoiksi ja digigin hymyili. Mahtavaa, nämä olivat nimittäin kaksi viimeistä testiä (täytyykin muistaa tilata lisää).

Otetaan nyt sitten vielä piinapäivien stressi tähän pälle ja sillä taataan että uniongelmat jatkuvat vielä pari viikkoa....

(Sen kämpän ostaminen muuten pelottaa aivat erikoisesti, siinä kun olisi se kuuluisa tyhjä huone ja paljon lapsia naapureina. Aiheuttaako se huonoa onnea? Tuntuuko pahalta nähdä se tyhjä huone joka päivä?)

torstai 6. helmikuuta 2014

Elämätapa muutos

Olen huomannut elämäni ihan liika "sitten, kun meillä on se..." elämää. Olen 1 vuoden ja 8 kuukautta odottanut, että tulen raskaaksi. Nyt tähän on tultava muutos! Mieskin on valittanut, miksemme tee ikinä mitään yhdessä.

Liityin kuntosalillee ja aloitin eilen kaymällä hot joogassa (aivan ihanaa, koko tunnin aikana ei kerennyt ajattelemaan mitään muuta kuin omaa kehoa). Yritän myös keskittyä hieman enemmän tähän parisuhteeseen. Varasin meille stand up -liput ensi kuun alkuun. Täytyy ruveta elämään tätä elämää, eikä vain odottamaan ja pelkäämään tulevaa.

Positiivinen asenne siis kehiin.

Ruokavalioonkin aion panostaa ja olenkin lisännyt tuoreiden kasvisten syöntiä ja proteiinien syöntiä. Muilta osin ravinto onkin aikalailla kunnossa.

Menkat alkoivat parin päivän tiputtelun jälkeen ja jäivät melko niukoiksi, kp on 3 ja vuoto jo lähes ohi. Pieni pelko uudesta ku:sta painaa takaraivossa, mutta täytyy odottaa muutama päivä ennen kuin voin varmistus raskautestin tehdä.

Nyt vain täytyy odotella ja toivoa parasta. Ja keskittyä elämään tätä ainutta elämää!

sunnuntai 2. helmikuuta 2014

Tiputtelua

Ei o totta, tiputtelua mulla? Ikinä ennen ei ole ollut ennen kuukautisia mitään tiputtelua. Mulla on aina alkaneet ensin kivut ja siitä noin 2 tuntia eteenpäin kunnon vuoto. Mutta, nyt kahdessa kierrossa tiputtelua. Viime kierrossa en jotenkin edes tajunnut asiaa, huomasin viime kieron 28 päivänä verta, mutta menkat alkoivatkin kunnolla vasta 30 päivä. En jotenkin tajunnut että kaksi päivää oli tiputtelua/tuhrua, kun se on mulle niin epätyypillistä

Eilen illalla alkoi sama tuhruvuoto ja tänäään hommailun jälkeen sitä tuli enemmänkin, mutta menkkoja odotellaan taas vasta tiistaille.

Mistä ihmeestä tämä nyt johtuu? Ja jos tiputtelua alkaa olla enmmän, millä sitä hoidetaan?