Viimeiset pari viikkoa on menneet ihan hujauksessa, vikat koulujutut ja maanantaina aloitetut työt on vieneet kaiken ajana ja enregian. Nyt mennään kp 13 eikä ovistestien viivat ole vielä juurikaan tummuneet, ennen tätä viimeisintä ku:ta ovikset on ultralla todettu kp 15 ja kp 13, että kai sen nytkin pitäisi olla tässä lähi päivinä. Ajatukset on olleet vaihteeksi ihan muissa kuin lapsettomuuskuvioissa, onneksi. Blogiakaan en ole ehtinyt päivitellä. Viimeiset kolme viikonloppua on tullut riekuttua erinäisten bileiden merkeissä baareissa aamutunneille ja tänäkin iltana se olisi taas tarkoitus, kun juhlitaan ihanan ystäväni valmistujaisia.
Olen kertonut blogista nyt muutamille ystäville, kahdelle näytinkin sen. Olen miettinyt pitäisikö kirjoittaa tätä ihan omilla kasvoilla. Lähes kaikki kaverit jo tietävät nämä meidän kuviot. Ja jos minut tuntee täältä blogista kyllä tunnistaa minut. Ensin pitäisi varmaan kertoa Miehelle tästä, jotenkin kun en ole saanut aikaiseksi. Täytty nyt miettiä, anonyyminä kirjoittamisessakin on puolensa...
Niin, anonyymina kirjoittamisessa on puolensa. Itse olen miettinyt, että uskaltaisinko kirjoittaa tunteistani täysin aidosti jos en kirjoittaisi anonyyminä. Luulen, että silloin miettisin ehkä vielä enemmän uskaltaako sanoa jotain vai ei. Vaikka enhän minä nyt haukkunut ole ketään. Mutta näissä sinun ja minunkin blogeissa liikutaan melko tunteikkailla alueilla.
VastaaPoistaToki luen blogiasi edelleen mielelläni vaikka tulisitkin ns. "Kaapista ulos" :)
Juu, voi olla ettei sitä sitten ehkä uskaltaisi. Päädyinkin, etten ainakaan vielä omaa nimeä/kuvaa laita. Mutta, en myöskään hirveästi mieti, että kuinka tunnistettavasti itsestäni kirjoitan.
Poista