Olen aina tullut hyvin toimeen kroppani kanssa, se on toiminut ilman kummempia ongelmia. Olen tiennyt mihin kroppani pystyy ja mihin ei. Olen voinut luottaa kehooni, kun olen juossut, kiipeillyt tai muuten käyttänyt sitä. Tavallisia flunssia enempää ei ole juuri tullut sairastettua.
Mutta, nykyään en enää voi luottaa kehooni. Alkuun ehkäisyn pois jättämisen jälkeen kuukautisia ei kuulunut pitkiin aikoihin, tusikin edes ovuloin. Lopulta Terolut-kuuri buustasi kropan siltä osin kuntoon. Kohdunulkoinen kuitenkin muutti luottamukseni kehooni täysin. Pikkuhiljaa luottamus palautui, vain jotta uusi ku voisi viedä hauraan luottamuksen.
Nyt en uskalla luottaa kehooni yhtään. Pelkään koko ajan, että viimeisimmät kuukautiset olivatkin vain valetta ja jossain sisuksissani on taas jotain pielessä. Tänään tehty negatiivinen raskaustesti hieman hillitsee pelkoani, mutta muutaman viikon päästä pelko palaa.
On kamala tunne, kun pelottaa. Minun piinapäiväni eivät osu ovulaation ja menkkojen väliin vaan aikaan menkkojen ja testauksen välillä. Tämä aika on raskasta, koko ajan haluaisin uskoa ja luottaa tulevaisuuteen, mutta pelko kuiskii korvaani että tuskin tulen koskaan onnistumaan.
Tänän on kp 9 ja ovistestailun saa aloittaa taas muutaman päivän päästä. Jostain olisi kaivettava se toivominen taas ja unohdettava pelko ja epätoivo.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti