Pukkarilla keskusteltu

Iltavuoron päätteeksi pukkareille kävellessä kerroin parille työkaverille uudesta kämpästä ja siitä, että se on yli 70 neliön kolmio (niin me saatiin se!!!).

Työkaveri: Sinne tulee sitten kohta vauva.
Minä: Noh, ehkä joskus.
T: Jos ei oo jo tulossa....
M: Ei kyllä oo vielä!
T: Kohta, kohta.
M: Ei sitä tiedä tuleeko ikinä. 
T: No, varmasti tulee!
M: Ei ne kaikille niin helposti tule...
T: Niin no ei taida tullakkaan.

Että tällasta eilen illalla. Multa ei ookkaan oikeestaan ikinä kysytty lapsista, nyt kolmion oston myötä useampi on esittänyt lapsi veikkauksia. Mua ei ihme kyllä ahdista kysymykset yhtään. Päin vastoin, hymyilytti, että tietäisitpä vaan, kuinka niitä lapsia tehdään ja tehdään. Mutta, on se vähän hassua, että ihmiset niin suoraan näitä kyselyitä heittää.

Kolmion ostaminen ja vakityöpaikka, joo-o aika vaikea arvata, että lapsi olisi ajankohtainen. Vielä, kun mun kroppakin tajuaisi sen...

Stressiä ja ovista

Mulla on ollut viimeiseet pari viikkkoa ihan älytön stressi. Ollaan oltu kiinnostuneista eräästä asunnosta ja pankissa käymiset/tarjousten jätöt/oman asunnon myynti ja kaikki muu siihen liittyvä on saanut mut nukkumaan ihan älyttömän huonosti. Vatsassa lepattelee koko ajan perhosia ja jännittää ihan hirveästi, että miten tämä tilanne etenee. Lisäksi koulu ja työ aiheuttaa oman lisänsä stressiin ja parisuhdekkin stressaa.

Kaikki tämä jännittäminen on saanut kierronkin sekaisin, odottelin ovista su ta ma, mutta nyt vasta tänään kp 17 viivat vahvistuivat tasavahvoiksi ja digigin hymyili. Mahtavaa, nämä olivat nimittäin kaksi viimeistä testiä (täytyykin muistaa tilata lisää).

Otetaan nyt sitten vielä piinapäivien stressi tähän pälle ja sillä taataan että uniongelmat jatkuvat vielä pari viikkoa....

(Sen kämpän ostaminen muuten pelottaa aivat erikoisesti, siinä kun olisi se kuuluisa tyhjä huone ja paljon lapsia naapureina. Aiheuttaako se huonoa onnea? Tuntuuko pahalta nähdä se tyhjä huone joka päivä?)

Elämätapa muutos

Olen huomannut elämäni ihan liika "sitten, kun meillä on se..." elämää. Olen 1 vuoden ja 8 kuukautta odottanut, että tulen raskaaksi. Nyt tähän on tultava muutos! Mieskin on valittanut, miksemme tee ikinä mitään yhdessä.

Liityin kuntosalillee ja aloitin eilen kaymällä hot joogassa (aivan ihanaa, koko tunnin aikana ei kerennyt ajattelemaan mitään muuta kuin omaa kehoa). Yritän myös keskittyä hieman enemmän tähän parisuhteeseen. Varasin meille stand up -liput ensi kuun alkuun. Täytyy ruveta elämään tätä elämää, eikä vain odottamaan ja pelkäämään tulevaa.

Positiivinen asenne siis kehiin.

Ruokavalioonkin aion panostaa ja olenkin lisännyt tuoreiden kasvisten syöntiä ja proteiinien syöntiä. Muilta osin ravinto onkin aikalailla kunnossa.

Menkat alkoivat parin päivän tiputtelun jälkeen ja jäivät melko niukoiksi, kp on 3 ja vuoto jo lähes ohi. Pieni pelko uudesta ku:sta painaa takaraivossa, mutta täytyy odottaa muutama päivä ennen kuin voin varmistus raskautestin tehdä.

Nyt vain täytyy odotella ja toivoa parasta. Ja keskittyä elämään tätä ainutta elämää!

Tiputtelua

Ei o totta, tiputtelua mulla? Ikinä ennen ei ole ollut ennen kuukautisia mitään tiputtelua. Mulla on aina alkaneet ensin kivut ja siitä noin 2 tuntia eteenpäin kunnon vuoto. Mutta, nyt kahdessa kierrossa tiputtelua. Viime kierrossa en jotenkin edes tajunnut asiaa, huomasin viime kieron 28 päivänä verta, mutta menkat alkoivatkin kunnolla vasta 30 päivä. En jotenkin tajunnut että kaksi päivää oli tiputtelua/tuhrua, kun se on mulle niin epätyypillistä

Eilen illalla alkoi sama tuhruvuoto ja tänäään hommailun jälkeen sitä tuli enemmänkin, mutta menkkoja odotellaan taas vasta tiistaille.

Mistä ihmeestä tämä nyt johtuu? Ja jos tiputtelua alkaa olla enmmän, millä sitä hoidetaan?

Voihan doula!

Tässä viikollamenin kahville kaverini kanssa. Ei oltu nähty aikoihin ja olin jo pitkään odottanut juoruilua ja kuulumisten vaihtamista. Kaveri oli yksi vanhimmista ystävistäni, ollaan tunnettu ala-asteelta asti. Odotin erityisesti, että saan päivittää omat kuulumiset, tämä kaveri kun on yksi ensimmäisistä jotka saivat silloin aikoinaan kuulla meidän vauvan-yrityksestä.

Päästiin sitten tuttuun kahvilaan ja saatiin pieni pöytä täydestä salista. Pian viereiseen pöytään istahti kaksi nuorta naista. Pöytiemme väli oli alle puoli metriä, että ihan vieressä istuivat. Toinen naisista oli näkyvästi raskaana.

Vaikka yritin keskittyä jutteluun kaverin kanssa, kuulimme väkisinkin naapuripöydän jutut. Viereisessä pöydässä oli doulan ja mahdollisen uuden "asiakkaan" ensitapaaminen!

Oli vähän vaikea keskittyä meidän juttuihin, kun naapuri pöydässä käytiin hyvin yksityyiskohtaisesti läpi kaksi aiempaa synnytystä ja tuleva synnytys. Puhuttiin repeämiset
ja kaikki muut vähemmän mukavat jutut.

Siinä sitten minä yritin puhua meidän lapsettomuuskuvioista. Mietin vain, että kuulivatko naapuri pöydän naiset meidän jutut vai olivatkohan uppoutuneet täysin omaan keskusteluunsa? Noh, mielenkiintoinen heidän keskustelunsa toki oli, mutta jokin hieman yksityisempi paikka kuin täpötäysi kahvila olisi voinut olla mukavampi noinkin intiimeille jutuille...

Toiveikkuus

Kiertopäivä on nyt 21 ja toiveikkuus puskee taas läpi ajatuksissa. Ei toiveekkuus juuri tätä kiertoa kohtaan vaan enemmänkin usko siihen, että joku päivä me onnistutaan. Ehkä tänä, ehkä ensi vuonna. Suurin syyllinen toiveikkuuteen taitaa olla blogimaailman plussaamis aalto. Moniin mun lukemiin blogeihin on se plussa nyt tullut.

Tositosi paljon onnea teille kaikille plussaajille!!! Ja toivotaan, että me muut tullan vielä joskus perässä.

Ihanaa miten moni on jo onnistunut. Tilastollisesti noin 85 % pareista onnistuu ensimmäisen vuoden aikana ja lopuista 15 % puolet onnistuu seuraavan vuoden aikana. Eli
ihan ymmärrettävää, että näitä plussia tulee, vaikka välillä meistä jokainen on vajonnut epätoivoon. Ja vielä useampi onnistuu hoitojen avulla. Omalla kohdalla on kuitenkin reiluun puoleentoista vuoteen mahtunut kaksi plussaa, jaksanko uskoa kolmanteen? Ja tarkoittaako se kolmaskaan mitään?

Ketkähän meistä plussaavat vielä tämän vuoden aikana? Taas olisi sille kristallipallolle ja ennustajalle käyttöä.

Kp 15 ja ovis

Kp on nyt 15 ja aamulla se ovis ilmestyi odotetusti tikkuun. Viime kierrossakin ovis oli kp 15, joten ainakin tällähetkellä tuntuu kroppa toimivan säännöllisesti. Eilen tuli puuhailtua ja tänään toivottavsti illalla, kunhan mies tulee koulusta voidaan vielä jatkaa. Sitten alkaakin piinapäivät ja odotellaan ja toivotaan parasta.

Olen kyllä luopunut aikalailla uskosta, että se plussa sieltä luonnollisesti tulisi ja ruvennut odottelemaan hoitoja. Polillehan saa soitella maaliskuussa ja varata aikaa. Kovasti jo sitä odottelen.

Kuvat ovistestien tuloksista

Kp 13, 14 ja 15

Vessan kaapissa oleva testilaatikkoni testeineen

Testilaatikkoni sai joku aika sitten taas täydennystä, kun tilasin raskauskeijulta lisää testejä. Huomasin silloin, että sinne oli tullut uusia tosi herkkiä raskaustestejä, joiden luvataan näyttävän raskaus jopa 6 päivää ennen menkkojen alkamista. Vähän teki mieli tilata, mutta totesin niiden olevan vähän turhan hintavia (ja vähän turhiakin...).