Tuossa muutama viikko sitten laskeskelin, että jos nyt olisi tärpännyt, olisi meille tullut vauva kesäkuussa. Yleensä koitan välttää laskeskeluja ja muuta. Nyt kuitenkin ultra näytti ovulaation tapahtuneen ja koska tiedän, että raskaus on mahdollinen pääsivät ajatukset valloilleen. Ku:sta on nyt 3 kuukautta ja aina sanotaan, että keskenmenojen jälkeen kroppa on vastaanottavainen uudelle raskaudelle. Luonto korjaa virheensä. No, ei näköjään meidän kohdalla.
Tänään on kp 27, ovulaatiostakin on jo 12 päivää. Illalla on pirskeet luokkakavereiden kanssa, joten testasin jo tänään. Negatiivinen. Eli jeejippii, saan juoda alkoholia ja syödä juustokakkua. Olisin kylä mielelläni ollut ilman niitä. Todella mielelläni.
Olo ei kuitenkaan ole ihan hirveän pettynyt, olin jotenkin henkisesti niin varautunut tähän. Tästä tulee toivottavasti muutenkin niin hyvä päivä, ettei masennukselle ole sijaa. Päivällä on Miehen veljentytön 6-vuotis synttärit (siellä ei onneksi ole pieniä lapsia, pelkkiä aikusia vain) ja illalla juhlitaan viimeisiä kertoja yhdessä luokkana. Eli kakkua ja muita herkkuja tarjolla, ja illalla toivottavasti myös tanssia ja syvällisiä keskusteluja :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti