Ajatus blogista lähti kypsymään päässäni, kun selailin erilaisia sivuja lapsettomuudesta (blogeja, keskustelupalstoja ja kaikkia asiaa sivuavia sivustoja). En oikein viihdy keskustelupalstoilla, muutakuin lukijan roolissa, joten blogi sopii mulle luultavasti paremmin. Täällä haluaisin jakaa tuntojani vaikeasta ja kipeästä asiasta, lapsettomuudesta. Lapsettomuus on vaikea asia, se on hyvin yksityinen ja samaan aikaan todella julkinen. Opiskelen viimeistä vuotta sairaanhoitajaksi ja toivon voivani blogissa "terapioida" itseäni ja kentiäs antaa tukea muille saman asian kanssa kamppaileville.
Olen muutaman vuoden yli parikymppinen ja ollaan Miehen kanssa yritetty lasta 06/12 asti. 06/13 raskaus vihdoin alkoi luomusti (tai oli siinä Terolutit kiertoa tasaamassa), mutta se oli kohdunulkoinen ja päättyi aikaisilla viikoilla munatorven repeämiseen ja vasemman munatorven poistoon. Nyt ollaan sitten jonossa Naikkarille, jossa poli aika lokakuun ensimmäinen päivä!
Moikka!
VastaaPoistaOotpa joutunut kokemaan tosi rankkoja asioita, ihan kuten minäkin. Mulla todettiin viime vuoden syksyllä kohdunulkoinen, joka päättyi oikean munatorven repeämiseen sekä poistoon ja nyt alkuvuodesta keskeytynyt keskenmeno. Lapsen kaipuu on kova, suru ja pettymys suunnattomia. Tsemppiä tulevaan!